Kalevala

Runo 1

Väinämöisen synty veden emosta, ajautuu rantaan.

Runo 2

Väinämöinen nousee maihin. Kaskeaa pellon ja kylvää ohran.

Runo 3

Väinämöisen kilpalaulanta Joukahaisen kanssa, laulaa Joukahaisen suohon. Lupaa siskonsa Ainon Väinämöiselle. Aino ei halua vaimoksi vanhalle miehelle.

Runo 4

Väinämöinen kuitenkin pyytää Ainoa vaimoksi. Aino pakenee kotoaan, menee rantaan ja hukuttautuu.

Runo 5

Väinämöinen etsii Ainoa ja löytää tämän vedenneidoksi muuttuneena. Aino pakenee Väinämöistä, eikä tämä löydä enää häntä.

Runo 6

Joukahainen kostaa Väinämöiselle ampumalla tätä nuolella. Väinämöinen putoaa veteen, ja Joukahainen luulee tämän kuolleen.

Runo 7

Väinämöinen ajelehtii meressä. Kotka pelastaa hänet kuljettaen Pohjolaan. Pohjolan emäntä ottaa Väinämöisen hoiviinsa. Vihdoin Väinämöisen palaa Kalevalaan. Emäntä lupaa Pohjan tyttären Väinämöiselle puolisoksi, jos tämä takoo Sammon. Väinämöinen lähettää Seppo Ilmarisen Pohjolaan Sampoa takomaan.

Runo 8

Matkalla Kalevalaan Väinämöinen vielä tapaa Pohjan neidon ja kosii tätä. Neito suostuu kosintaan, jos Väinämöinen tekee veneen hänen ohjeidensa mukaan. Väinämöinen epäonnistuu tehtävässä iskien kirveellä jalkaansa, minkä jälkeen hän alkaa etsiä parantajaa.

Runo 9

Väinämöinen saa haavansa parannettua ja palaa Kalevalaan.

Runo 10

Sen lisäksi että Väinämöinen lähettää Ilmarisen Sampoa takomaan, hän pyytää häntä myös kosimaan neitoa puolestaan. Ilmarinen takoo Sammon, mutta kosiikin itse Pohjan neitoa palkkioksi Sammosta. Neito ei suostu kosintaan ja Ilmarinen palaa Kalevalaan.
    -    -    -    -    -
Runo 11

Lemminkäinen on muita onnekkaampi omalla kosioretkellään. Hän kosii Saaren suvun neitoa Kyllikkiä, mutta Kyllikki ei suostu Lemminkäiselle, jolloin Lemminkäinen ryöstää neidon Kalevalaan. Pari tekee sopimuksen siitä, ettei Lemminkäinen lähde sotimaan ja Kyllikki on miehellee uskollinen.

Runo 12

Kyllikki rikkoo sopimuksen mikä suututtaa Lemminkäisen, joka lähtee Pohjolaan hakemaan uutta vaimoa. Lemminkäinen saapuu Pohjolaan, ja joutuu riitoihin karjapaimenen kanssa.

Runo 13

Pohjolan emäntä koettelee Lemminkäistä, joka onnistuu saamaan Hiiden hirven kiinni hiihtämällä.

Runo 14

Hiiden vangitsemiseen Lemminkäinen tarvitsee vielä loitsuja ja lempeää puhetta. Lemminkäinen onnistuu vielä toisessa Pohjolan emännän antamassa tehtävässä. Sitten karjapaimen surmaa hänet Tuonelan joen rantaan ja paloittelee Lemminkäisen jokeen.

Runo 15

Lemminkäisen äiti huomaa maagisesti poikansa kuolleen ja lähtee Pohjolaan. Äiti keräilee Lemminkäisen jäännökset Tuonelan joesta ja liittää palat yhteen. Voiteiden avulla hän herättää Lemminkäisen henkiin ja he palaavat kotiinsa.
- - - -

Runo 16

Väinämöinen alkaa veneenrakennuksen ja tarvitsee siihen loitsusanoja, joita lähtee hakemaan Tuonelasta missä ei olla ihastuneita Väinämöisen saapumisesta, mutta ei häntä ei myöskään helpolla päästetä takaisin.
Loitsut jäävät saamatta.

Runo 17

Seuraavaksi Väinämöinen lähtee kysymään loitsusanoja Antero Vipuselta. Vipunen nielaisee vahingossa miehen ja Väinämöisen uhkailu tuottaa tulosta. Hän saa loitsusanat ja lähtee Vipusen mahasta tekemään veneensä.

Runot 18

Kosioretki alkaa. Kun Ilmarinen saa kuulla retkestä, lähtee hän hevosella kohti Pohjolaa. Väinämöinen häviää kosiokilpailun, vaikka emäntä neuvoo neitoa ottamaan Väinämöisen.

Runot 19

Ilmarinen joutuu jo tekemänsä Sammon lisäksi tekemään tekoja saadakseen Pohjan neidon vaimokseen. Ilmarinen läpäisee testin, ja saa neidon puolisokseen. Väinämöinen palaa kotiinsa lyötynä.

Runot 20

Suureelliset häävalmistelut alkavat. Kaikki paitsi Lemminkäinen kutsutaan häihin.

Runot 21

Kalevalan häävieraat sulhasineen otetaan Pohjolassa riemuiten vastaan ja sitten juhlitaan. Väinämöinen  laulaa.

Runot 22

Morsian valmistautuu lähtemään kotoaan Kalevalaan. Hän saa naisilta ohjeita.

Runot 23

Morsianta opastetaan olemaan miehelässä. Vanha akka kertoo kokemuksistaan.

Runo 24

Sulhasta neuvotaan miten vaimoa tulee kohdella ja suhtautua anoppiin ja appeen. Vanha ukko kertoo miten vaimo pysyy tyytyväisenä. Häät päättyvät ja aviopari lähtee Kalevalaan.

Runot 25

Kalevalassa häät jatkuvat. Väinämöinen laulaa.
    -    -    -    -
Runot 26

Lemminkäinen on raivoissaan, kun häntä ei kutsuttu Pohjolan häihin ja lähtee kostoretkelle. Äiti varoittelee poikaansa ja muistuttaa edellisestä kerrasta.

Runot 27

Lemminkäinen saapuu Pohjolaan riehuen ja haastaen riitaa. Isäntä haastaa Lemminkäisen miekkataistoon ja menettää päänsä. Lemminkäinen pakenee, Pohjolan joukot perässään.

Runot 28

Lemminkäinen saapuu kotiinsa ja kertoo äidilleen mitä on tapahtunut. Lemminkäinen pakenee saareen vainoojiaan.

Runot 29

Lemminkäinen saapuu saarelle, jossa on vain naisia ja viettelee naiset. Palattuaan miehet ajavat Lemminkäisen pakenee henkensä edestä saarelta ja myrsky tuhoaa hänen veneensä. Kotona Pohjolan miehet ovat polttaneet hänen kotinsa. Äiti löytyy metsästä hengissä.

Runot 30

Lemminkäinen päättää lähteä toistamiseen kostoretkelle Pohjolaan sotamies Tieran kanssa. Pohjolan emännän loitsut kuitenkin estävät etenemisen ja miehet palaavat koteihinsa.
    -    -    -    -
Runot 31

Kalevalan Untamon ja Kalervon suvut sotivat keskenään, ja Untamolan miehet tappavat koko Kalervon suvun ja polttavat kylän maan tasalle. Vain yksi raskaana oleva nainen, Kullervon äiti säilyy hengissä. Kullervo syntyy Untamolassa, ja jo pienenä lapsena hautoo kostoa ja tekee pahojaan. Kalervo näkeekin parhaaksi myydä Kullervon Ilmariselle orjaksi.

Runot 32

Ilmarisen emäntä kiusaa Kullervoa puheillaan, leipää kiven hänen leipäänsä ja lähettää hänet karjapaimeneen.

Runot 33

Paimenessa Kullervo katkaisee puukkonsa terän leivässä olleeseen kiveen, ja kiroaa katalan Ilmarisen emännän. Kostoksi Kullervo tapattaa emännän karjan pedoilla iltalypsyn aikaan. Ilmeisesti hän tappaa myös emännän.

Runot 34

Säilyttääkseen henkensä Kullervo pakenee metsään, ja löytää yllättäen perheensä, joka on vastoin aiempaa tietoa säilynyt hengissä. Tosin sisar on kadonnut marjamatkalla.

Runot 35

Kullervon ja vanhempien yhteiselämä ei ota sujuakseen. Kullervosta ei ole paljon apua töissä. Isä lähettää Kullervon verorahoja viemään, ja metsässä Kullervo tapaa tytön, jonka viettelee. Tyttö on hänen oma sisarensa. Havattuaan erehdyksensä, sisko hukuttautuu. Kullervo palaa kotiin ja kertoo mitä on tapahtunut. Äiti kieltää Kullervoa surmaamasta itseään. Kullervo päättää lähteä kostoretkelle Untamolaan.

Runot 36

Kullervo valmistelee sotaan lähtöä ja vain äiti on kiinnostunut Kullervon kohtalosta. Untamolassa hän tuhoaa Kullervo tappaa ja tuhoaa kaikki ja palaa sitten kotiinsa. Vanhemmat ovat poissa, talo hylätty. Kullervo päättää päivänsä miekallaan.

Runot 37

Ilmarinen suree Kullervon katalasti tappamaa vaimoaan ja päättää takoa itselleen uuden vaimon. Hän onnistuukin yriyksessään ja nukkuu sen kanssa. Aamulla hän antaa sen kuitenkin Väinämöiselle, joka taotuttaa siitä tarvekaluja.

Runot 38

Ilmarinen lähtee jälleen kerran Pohjolaan kosimaan tällä kertaa kuolleen vaimonsa sisarta. Kosinta ei onnistu, mutta Ilmarinen ryöstää neidon. Matkalla Ilmarisen ja neidon välit kiristyvät ja Ilmarinen muuttaa neidon lokiksi. Kotona Ilmarinen kertoo matkansa epäonnistuneen. Pohjola kuitenkin elää yltäkylläisyydessä Ilmarisen Sammon ansiosta.

Runot 39

Ilmarinen houkuttelee Väinömöisen kanssaan sammonryöstöön.  Myös Lemminkäinen lähtee matkaan, johon he valmistautuvat rakentamalle veneen.

Runot 40

Matkalla Pohjolaan vene juuttuu kiinni ja osoittautuu, että he ovat suuren hauen selässä. Väinämöinen surmaa hauen ja tekee leukaluusta kanteleen, jolla hän voi lumota ihmiset.

Runot 41

Väinämöinen testaa kantelettaan ja niin ihmiset kuin eläimet lumoutuvat. Ihmiset kyyneliin asti, myös Väinämöinen itse ja hänen kyyneleensä muuttuvat helmiksi.

Runot 42

Kalevalan miehet saapuvat Pohjolaan. Väinämöinen alkaa neuvotella Sammosta, mutta emäntä ei suostu antamaan siitä osaakaan, joten miehet ottavat Sammon Väinämöisen uhkauksen mukaisesti pakolla. Ryösytö tapahtuu verettömästi, sillä Väinämöinen tainnuttaa vastustajansa kanteleella kolmen päivän uneen. Herättyään Pohjolan väki lähtee miesten perään. Taioilla Pohjolan emäntä hidastaa Kalevalan miesten matkaa ja saavuttaa heidät. Kantele luiskahtaa veteen.

Runot 43

Pohjolan väki saa Kalevalan miehet kiinni keskellä merta. Syntyy kahakka, jonka aikana Sampo putoaa veteen ja hajoaa. Pohjolan emäntä kiroaa Kalevalan miehet ja uhkaa kostolla. Väinämöinen yrittää kerätä Sammon paloja merestä.

Runot 44

Väinämöinen ei löydä kanneltaa merestä, joten hän joutuu tekemään uuden visakoivusta. Senkin soitto ihastuttaa kuulijat.

Runot 45

Kostoksi Pohjolan emäntä yrittää loitsuta tauteja ja kurjuutta Kalevalaan, mutta Väinämöinen onnistuu torjumaan yritykset.

Runot 46

Pohjolan emäntää lähettää seuraavaksi karhun raatelemaan Kalevalan karjaa. Väinämöinen kaataa karhun, minkä jälkeen järjestetään karhunpeijaiset. Väinämöinen soittaa ja laulaa Kalevalan kansan menestykseksi.

Runot 47

Pohjolan emäntä varastaa vielä kuun, auringon ja tulen kätkien ne vuoren sisään. Ukko korvaa kuun ja auringon suurella tulella. Väinämöinen ja Ilmarinen lähtevät etsimään taivaalta pudonnutta tulta löytämättä sitä kalan kidasta.

Runot 48

Uudella nuotalla Väinämöisen ja Ilmarisen kalastus onnistuu. Tuli löytyy mutta riistäytyy valloilleen polttaen ensin Ilmarisen kädet sitten maita ja mantuja. Lopulta tuli otetaan kiinni ja viedään Kalevalaan.

Runot 49

Ilmarinen takoo uuden kuun ja auringon, mutta ne eivät vastaa alkuperäisiä. Saatuaan tietää, missä kuu ja aurinko ovat, Väinämöinen lähtee vapauttamaan niitä. Väinämöinen ei onnistu yrityksessään, mutta Pohjolan emäntä päättää vapaaehtoisesti vapauttaa kuun ja auringon.

Runot 50

Väinämöinen on vanha mies ja Kalevala tarvitsee uutta johtajaa. Väinämöinen ei kuitenkaan suosiolla luovu paikastaan. Ukko ristii Marjan isättömän lapsen Karjalan uudeksi kuninkaaksi, minkä seurauksensa Väinämöinen lähtee Kalevalasta, mutta lupaa palata takaisin, kun häntä tarvitaan.




Kommentteja:

- Suomen kansalliseepos - 50 runoa
- Lönnrot toimittanut, valikoinut, rakentanut yhtenäiseksi kertomukseksi (esikuvana Homeroksen "Ilias", jonka Lönnrot tunsi hyvin)
- Kalevalan ja Pohjan kansat ovat kreikkalaista ja troijalaisten analogia (Lönnrot dramatisoinut)
- osittain runoili itse, jotta sai kokonaisuuden hallintaan
- Väinämöisen syntymän - ja poislähdön välinen ajanjakso; motiivit: Pohjan neidon kosinta & Sammon taonta & niiden yhteenliittäminen
- Väinämöinen / Ilmarinen / Lemminkäinen kaikki kosiskelivat Pohjan neitoja
- kohokohdat: sammon taonta, Pohjolan häät, sammon ryöstö
- 17. runo: Antero Vipusen kuvaus maailmansynnystä - ensin Väinämöinen
- Sampo allegoriana: elinkeinotoiminta, maanviljelys

- Lönnrotin rakentama Permia-myytti