1 Maamme
- Kansallislaulun yksi versioista
- "Oi maamme, Suomi, synnyinmaa..."
- nimikkoruno - sotilaan ihannointia
- "Nyt olin vain ylioppilas, / hän suurempi kuin kuningas."
- ylioppilas kertoo unohdetusta sotasankarista, vanhuksesta nimeltä Vänrikki Stool
- kertoo ylioppilaalle kokemuksistaan, joita ei löydy mistään kirjoista
- erikoinen, outo runo, jossa kuvataan yhden perheen elämää sodan jaloissa
- sekä ryssät että suomalaiset ryöstelivät talonpoikia
- herättää ristiriitaisia ajatuksia -- kansa ruotsalaisia & venäläisiä vastaan, pakosta valitsivat puolensa??
- vanha ruotusotilas, 17.8.1808 huippukohta, kun näkee voittoisat joukot
- muistelee uskonnollisissa, ei krist (?) tunnelmissa taistelua
- lippu liehui, maata varjeltiin -- Adlercreutzin johdolla
- VIIMEINEN suuri voitto ennen lopullista tappiota
- kuvaa huumaa, joka voitosta aiheutuu
- "Täst' ilopäivästänsä / hän teitä kiittää saa: / ei ole koskaan nähnyt / hän työtä jalompaa."
- urhea, Vaasasta kotoisin; Virran taistelu (Koljonvirta?); sankarikuolema tms
- kaikki riippui hänestä -- Fahlander, Malm, DUNCKER paniikissa
- Tustskovin joukot vastassa
- joukkojen sortuminen... lähteminen pakoon
- "hurraa, sepä sukkela temppu, / nyt kuollahan herroiksi!" -- viimeiset sanat (?)
- torpan tyttö etsiskelee sotilaiden joukosta omaan, eikä löydä, ja alkaa toivoa omaa kuolemaa
- "Kun tuli muut, mut armas ei, hänt' itkin kaipaellen, / ma luulin hänen kaatuneen uroona tanterellen
- yksinkertainen maalaismies, jonka isä ollut kersantti & sankaruus
- päättää ryhtyä myös sotilaaksi, mutta on onneton noudattamaan yksinkertaisiakin käskyjä
- silti kunnostautuu kiperässä paikassa taistelujen aikana --- Sandels huomaa miehen uroteon
- huom! Sandelsilla epäluottamus J.A. Cronstedtia kohtaan idässä
- [Sandels] "..Te silta purkakaa, / jos voitte, muuten viimeiseen verehen taistelkaa!"
- mutta suomalaiset pakenevat, Dufvaa lukuunottamatta
- "Älyä kyll' ei Dufvalla lie liiaks ollutkaan, / pää huono oli, arveltiin, mut sydän paikallaan."
- upseerin & hänen adjutanttinsa suhde
- homoseksuaalisuus? poikkeuksellisen läheisiä
- "..he yhdess' aina nähdäkän käyvän nyt, / useinkin niinkuin ystävät rakkaimmat,.."
- Lemun taistelut
- kuoleva nuori venäläinen sotilas, nuori tyttö kohtaa
- "Eloa kosto tarkoittaa, / mut hauta vihan sovittaa."
- Anjalan liiton mies, puhuu suomea toisin kuin upseerit yleensä
- Ristiinan mies, everstiluutnantti
- pukeutuu epäsotilaallisesti; "Päässä isän hattu on, / kulunut ja nukaton"
- ironiaa: "Tapella hän kyllä tais, / huoli viis, ken voiton sais,"
- Sandels keskittyy enemmän syömiseen & juomiseen kuin sotimiseen
- Tutskovin & Sandelsin kellot eri ajassa, venäläiset aloittivat välirauhan jälkeen taistelut, kun Sandels vielä istui pöydässä
- sotilaat pitivät pelkurina, mutta näytti heille (uhka)rohkeuttaan
- ".. riemun hurmoma kenraali / urojansa nyt tervehtii, / salanurku se kaikk' oli hälvennyt"
- Stooli & Luodikas, saman kylän poikia Saimaan rannalta
- ystävykset auttavat sodassakin toisiaan
- Sandelsin joukoissa
- vanha ukko turisee nuotiolla; Anjalassa harkitsi kuninkaan surmaamista puolivakavissaan
- napisivat sodasta mm. Oravaisissa
- silti ollaan kovasti sankaria, ja sitten taas peräännytään
- ainoa runo venäläisestä upseerista, kansan mies
- söi, joi & nai, tanssi; liikuttui lapsista, nauroi lempeästi
- "Mut Suomen sotajoukossa / ei ollut ainoatakaan / jok' ei ois Kulnev-ukkoa / pitänyt vertanaan."
- "nimens' yhä kunniaks / on hänen kansalleen"
- "Vihollinen jos olikin, / sitähän mekin oltihin; / hän löi, kuin mekin, riemuissaan, / ken tuost' ois pahoillaan."
- Kustaa Aadolf -- mietti Suomen kohtaloa Tollin, Piperin & Lagerbringin kanssa
- Klingspor häviöllä, Viapor antautunut
- lähettää joukkoja Suomeen -- ilman vaikutusta?
- ylipäällikkö Klingspor
- everstiluutnantit Christjern & Lode (ei pitänyt ylipäällikön arvostelemisesta); Aminoff
- miehet & upseerit erikseen -- vastakkainasettelu x 2
- Klingspor jonkin sortin byrokraatti & muukalainen
- Cronstedtin menestystä juhlittiin
- "Taas Suomen karhu elämöi, / pudisti kämmentään ja löi." -- huvittavaa
- Epäilyt maanpetoksesta, kun Cronstedt antautui niin helpolla
- Huom! yläluokan etu ei ollut taistella Venäjää vastaan vaan olla hyvissä väleissä uuden hallitsijan kanssa
- kenraalin & miesten suhde, johtaminen
- VIIMEINEN suomalaisille voittoinen taistelu ennen sodan käännettä
- pohjatonta ylistysvä vs Viapori
- Dobeln sairaana, lähtee johtamaan silti joukkojaan vs Kosatkovski
- ".. vaan sairas yksin taisi johdattaa. " -- upseerit riitaisia keskenään
- Döbeln osaa ottaa yleisönsä -- tunnistaa vanhan korpraali Standaarin numero 7; siis osoittaa miten lähellä hän on miehiään, antanut tälle aseen käyttöön -- kohottaa miehen kunniaksi hattunsa
- "Nyt pojat, voittoon taikka kuolemaan!" -- Döbeln, Adlercreutz
- SYMBOLIT: uhrit tantereella, omalla maalla, vapaus (venäläisistä .. ruotsalaisista?!)
1 Sotilaspoika
- "Mun isän' oli sotamies ja nuori, kauniskin, / jo viistoistavuotisna hän astui rivihin. / Tiens' aina kulki kunniaan, / iloisin mielin kärsi vaan / hän kylmää, nälkää, haavojaan"
- "... kuulin kaatuneen kentällä kunnian."
- "... kuoll' lippunsa vierehen."
- "oi suloista tok' eämää, suloista kuolemaa!"
- ".. nuorna kuolla eestä maan / ja kunnian ja kuninkaan / sep' oisi ihanaa!"
- "Pojat kansan urhokkaan, / mi .. verta vuoti, / viel' on Suomi voimissaan..."
- Huom! urheilu tullut tilalle -- voiton jälkeen soitetaan aina Porilaisten marssi
- "Meit' urhoollisten isäin henget seuraavat. / Kas kunnian / jo tähti meille hohtaa!"
- SYMBOLIT: vapaus, lippu, veri, värit (sinivalkoinen), maa
- "Kuolla voipi urho vaan, / ei vaaraa väistä, pakene, ei antaudu hän sortajalle."
- sotaveteraani torilla laulaa laulua, saapuu sotaherra vaunuissaan
- "ma ylpeästi käännyin selin herraan korkaan, / astuin askeletta pari kautta väen tungoksen, / saavuin sotamiehen luokse, missä istui laulaen"
- [ylipäällikkö Klingporista muisto] ".. ett' on miehuuttamme, mainettamme häväissyt, / että kyynel vuoti, miss' ois verta vuotaa pitänyt"
- "Miks' en kaatua ma saanut missän monet urhot nuo..."
- mutta yllättäen kenraali ottaa veteraanin vaunuihinsa -- lieventää tunnelmaa
- Lotta myy viinaa ym. sotilaille rintamalla
- vrt. Veijo Meren Manillaköysi -- Lotta teltassa...
- Rituaali ennen taistelua: rukous vaikka mikä oli
- ".. eipä hätää Herran kanssa, / hurraa, pojat, eespäin vaan!"
- Huom! ambivalentti suhtautuminen uskontoon; papit usein vastustivat...
- "uskoineen ja miehineen; / pelkoa ja epäilystä / nyt ei päässyt sydämeen."
- Huom! kuten 2000-luvun terroristit
- paikkaa haavottuneita eturintamassa; lapsenmielisyys
- matkalla sotilas näkee kartanon; Lemulla Ramsayn veljekset
- "Heist' urhotöitä taru kertoilee, / ja Suomen runo vielä laulelee"
- Revonlahden taistelun muisto taustalla, G. Tigerstedt
- ikään kuin Stool muistelee, ja ylioppilas kertoo...
- "Hänt' ihastelin minä mielessän', / mä hänet tunsin, minua ei hän"
- Muistelee sotatilanteita ".. uljahana rynnäkköön .. riensi eteenpäin kanuun liekkiin .. miekan mittelöhön"
- "Näin kertoi Stool sinusta, urhokas, / sä kunniamme kulta-aikain jäänne"
- Savon varajoukon johtaja; kuvataan miehen persoonaa, pelottomuutta
- Duncker kuoli tuona päivänä; kertoo siitä mitä muistaa
- "Kodist köyhäst' oli hän, / laps saloseudun synkeän..
- Adlercreutz Munterin hautajaisissa
- "Mies kuuluisa on poissa, .. makaa kuolon kammitsoissa."
- ".. silmä vilkkui poikamainen.."
- "Kenraal' Armfelt lyötiin kerta, / silloin lippuamme likin / oli Muner, vuosi verta; / hän se lipun pelastikin"
- ".. vaan kun pääsi portahille, /lensi pirstoiksi kranaatti. / Siin' ol' äijän töitten loppu"
- ".. rintahankin sattui siru! Munter vian: 'Se halkes piru,'"
- kiivasluontoinen, vanha kenraali & renki Matti
- joka aamu ratsastaa; Matin uhmakkuus & saa arvostusta
- Spelt & hänen hevosensa
- ei ollut kovin rivakka tekemisissään
- vänrikki Blume muistelee & keskustelee
- 15 v sotilas, kuoli sankarina
- von Döbeln & toistamiseen tunnistaa joukoista miehen jota puhuttelee
- muistelee tarkkaan tapahtumia & kapteeni Schantzin kanssa
- "Veriss' on tuo nuttu, se mies peloton, / ken tohtivi ottaa sen" (Stolt)
- hyvä sotilas, mutta varasteli ym.
- Juhana Wadenstjeman vanhus
- Viaporista & veli oli antautunut, mikä rikkoi veljesten välit
- ruotsalainen maaherra Wibelius
- "Te voiton saitte. Teill' on vlata nyt, / siis minun tehkää, niin kuin miellyttää! / Mut laki, ennen mua syntynyt / myös jälkeheni jää." -- niin kuin kävikin, mm. maalait jäivät voimaan
- mm. Siikajoen taistelusta sodan alkuvaiheessa & Döbeln
- Adlercreutz - urhoista urhoisin
- Eino Leino vertailut tarinoiden eri käännöksiä ('Maamme laulu')
- useita koulusta ym. tuttuja runoja: 'Maamme laulu', 'Porilaisten marssi', 'Sotilaspoika', 'Sven Dufva' & sanontoja kuten "Taas Suomen karhu elämöi / nosti kämmentänsä ja löi" (84).
- Suomen sota 1808-1809 taustalla - Suomi sai sodan seurauksena autonomisen aseman osana Venäjää
- Suomen ylipäällikkönä kenraaliluutnantti Wilhelm Mauritz Klingspor; sijainen Carl Nathanael af Klercker
& esiintyvät runossa 'Markkinamuisto'
- liittyy Napoleonin ja Ale I:n Tilsitin rauhansopimuksen ehtoihin, Venäjä ei innokas sotimaan
- Suomella kolme armeijaa: Läntinen, Eteläinen ja Suomen armeija. Lisäksi sodan aikana Rannikkoarmeija;
- kolme ruotsalaista prikaatia sodan alussa: 1) Loviisan seudulla (Palmfelt, 3000), 2) Lahden seudulla (Adlercreutz, 4000) ja 3) Savo (Cronstedt 3800) & sitten suomalainen täydennysväki
- venäläiset: armeijan divisioona, joka koostui jalka- ja ratsuväestä, tykistöstä, pioneereista ja kasakkaosastosta
- venäläiset olivat ryhmittäytyneet: kolmeen osastoon: 1) Pohjoisessa Etelä- ja Pohjois-Savon kautta Heinolaan ja sitten Pohjanmaalle (Tuskov), 2) Salpausselkää pitkin Hämeenlinnaan ja lopulta Turkuun (Bagration) ja 3) eteläistä rannikkoa ja rantatietä pitkin Suomenlinnaan ja Helsinkiin (Gortsarov)
- venäläisiä yli 45 000, suomalaisia 24 000
- sota alkoi kun venäläiset ylittivät Kymijoen 21.2.1808; pakkanen & myrsky
- Ruotsin armeija perääntyi kohti pohjoista
- sitten savossa taisteluita Tutskovin joukkojen kanssa, hidastuttivat venäläisten etenemistä Ouluun
- ruotsalaisten pääjoukot Hämeenlinnasta Tampereelle (Adlercreutz), lähtivät etenemään Porin suuntaan ja Pohjanmaalle päin
- Pori venäläisille 18.3., joka oli venäläisille suuri voitto, koska se avasi tien Suomen hallinnolliseen keskukseen Turkuun
- vain Viapori oli enää suomalaisilla Etelä-Suomessa
- venäläiset arvioivat väärin Savon prikaatin liikkeitä eikä yhteenottoja juuri tule, perääntyvät nopeasti
- ensimmäiset suuremmat taistelut huhtikuussa Pyhäjoella & Siikajoella; Pyhäjoen Ylppärin kylässä suomalaiset estävät venäläisten etenemisen (Döbeln vs Kulnev, venäläisiä vähemmän)
- kaksi päivää myöhemmin suomalaiset perääntyvät Ouluun, paikalle jää Adlercreutz & Döbeln - yllättävät venäläiset vastoin ylipäällikön määräystä; psykologinen voitto, venäläiset perääntyväyt 5 km
- Revonlahdella suomalaisille toinen voitto, verilöyly; venäläisen Bulatovin joukot lyödään & eivät saaneet odotustensa mukaisesti kontaktia Siikalahden joukkoihinsa
- venäläiset hallitsevat etelää & sitten myös Ahvenanmaa, joka vallataan takaisin
- Viapori antautuu ja Cronstedtia (Savon prikaati) syytetään maanpetturuudesta, vei pohjan ruotsalaisten suunnitelmilta
- ruotsi vahvistaa joukkojaan & Sandels hyökkää itään, matkaa kohti Kuopiota, venäläisiä vähän vastassa; valtaavat Kuopion, mutta venäläiset saavat sen uudelleen haltuunsa, Sandels estää etenemisen kuitenkin
- kesällä yritys vallata Turku takaisin mutta kasakat torjuvat maihinnousun ym.
- syksyllä tilanne kääntyy venäläisten eduksi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti