s. 180 - 283
IV Kansakuntien joukossa
1. Syrjäseudusta tulee keskus (s. 180)
2. Kirjallisuuden käsite ja kirjallisuusinstituution eriytyminen (s. 196)
3. Kansakunta saa eepoksen (s. 207)
4. Johan Ludvig Runeberg - kansallisrunoilija (s. 220)
5. J. V. Snellman - kansallisfilosofi (s. 240)
6. Zacharias Topelius - kansallishistorioitsija (s. 253)
V Nykyaja kynnyksellä
1. Kirjallisen instituution luominen ja vakiinnuttaminen (s. 270)
2. Keskustelu romaanista 1800-luvun puolivälissä (s. 278)
* * * *
IV Kansakuntien joukossa
1. Syrjäseudusta tulee keskus (s. 180)
- 1750-luku: Jacob Tengström arkkipiispaksi & valistuksen ajatukset
-- herätysliikkeet kirkkoa vastaan
-- papisto osallistui maaseudun olojen parantamiseen
- Franz Mikael Franzen johtava runoilija mm. 1809 runo Ale I:lle, sitten muutti Ruotsiin
-- romantiikka porvariston tyyli
-- helppotajuinen historiallinen kerronta (lordi Byron; F. Schiller; F. Herder)
-- Franzen opiskeli manner-Euroopassa; 1798 kirjallisuuden professoriksi Turkuun
- keskiaikaiset runomitat, sonetit, tertsiinit ja ottave rime
- 1800-luvun nationalismi
-- porvaristo & keskiluokan edut
- suljetut seurat mm. Selma - seura (A.I. Arwidsson, Axel Gabriel Sjöström & J.J. Tengström)
-- runokalenteri Aura (1817-18) - Johan Gabriel Linsén
-- käännökset (Goethe, Schiller, Schlegel)
- 1700-luvun järjenpalvonta vs 1800-luvun alun romantiikka
- aatelisvallan vastustus & kansallisuusaate (Arwidsson)
-- eri ruotsalaisia, venäläisiä...
-- uhrautuminen isänmaan puolesta; sankaripalvonta; epämääräinen tunteilu
-- luonto; tunnekylläinen elämys
-- Åbo Morgonblad 1821 - suomalaistaminen (Arwidsson)
-- valtaeliitti sidoksissa sotilashenkilöihin (-"-) - vastareaktio aristokratialta
- Johan Gabriel Linsén
-- Mnemosynessä runo "Den finska fosterbygden" & "Om finska nationalitet" etc
-- aito kansankulttuuri vs valitus
-- vastusti uusromantiikan mahtipontisuutta
-- Åbo Underrättelser lehden 1. toimittaja
- J.J. Tengström
-- piispan veli
-- Aura - runokalenteri - artikkeli kulttuurin roolista kansakunnalle, ohjemajulistus
-- ylistää maaseutua & luontoa; kansallista yhteishenkeä, hegelisti
-- kokosi yhteen kotonaan: Snellman, Runeberg, Nervander, Castrén ym.
- Carl Axel Gottlund
-- suomen kielen lehtori & kansanrunouden harrastaja
-- Juvalta kuten Abraham Poppius, Anders Johan Sjögren (kaikki Porvoossa)
-- kirjoitti runoja "Suomalaisia huvituksia" (1831)
- Anders Sjögren & Abraham Poppius
-- kirjastomies -- Pietariin
-- suomalais-ugrilaisten kansojen elämäntavat -- edelsi Castrénia
- sitten Lönnrot, Runeberg...
-- Kalevala
2. Kirjallisuuden käsite ja kirjallisuusinstituution eriytyminen (s. 196)
- kirjallisuus-käsite, ruots. vitterhet -- kaunokirjallisia teoksia; sitten litteratur
- Christfrid Gananderin sanakirja 1780, ei vielä kirjallisuus-sanaa
- ei vielä 1820-luvullakaan kirjallisuustta
- Porthan 1800-alussa Allmän Litteratur-Tidning -- vähätteli romaaneja ja kertomuksia
- kaunokirjallisuuden eriytyminen, tieteiden ja taiteiden erotus
-- kirjallisuuskritiikki; hyvä/huono taide; maku
-- kansallisen kulttuurin nostaminen (Tengström), julistus
-- sanakirja, kielioppi; kansanrunouden keräys
- Aura-seura - kansanrunous & historia kirjallisuuden lajeiksi
-- runoilijalta vaaditaan erityisiä kykyjä; mielikuvitus, tunne
-- Gottlundin kehittämä käsitteistö: tietomus (tiede), taitomus (taide, poesi)
-- kirjallisuus-sana Lönnrotilta
- Pietari Hannikainen & Kanava-lehti
-- huvituskirjallisuus
-- kaunokirjallisuus Daniel Europaeuksen sanakirja v. 1853
- teoria kansankirjallisuudesta
-- Tengström, Linsén
-- kaunokirjallisuudenn tehtävä kansankunnan rakentamisessa
- kirjallisuus uskonnon tilalle tms.
-- perinteinen vs moderni yhteiskunta
-- Fredkrik Polén & Julius Krohn - väitöskirjat & kirjallisuuden historia
-- Krohn 1. kerran erottaa kaunokirjallisuuden muusta kirjallisuudesta
-- Polénilla esim. uskonnollinen kirjallisuus vielä mukana
- Jaakko Juteini
-- valistuskirjailija; rauhanaate, eläintensuojelu, kirkon vastustus
-- "Laulu Suomesta" v. 1810; näytelmiä ym.
3. Kansakunta saa eepoksen (s. 207)
- Kaarle Krohn "Suomalaisen kirjallisuuden vaiheet" (1892)
-- uskonpuhdistus / fennofiilit (1642-1809), kansallinen eli fennofiilien aika
-- Lönnrotin Kalevalan keskeinen asema; sen taustojen tutkimus
-- Vanha Kalevala, Uusi Kalevala & Kanteletar
- Tengström, Linsén, Arwidsson vs ylä- ja virkamiesluokka
-- vieroittunut kansasta
-- kirjoittivat: Aura, Mnemosyne, Turun Viikko-Sanomat, Åbo Underrättelser - fennomaanit
- vaikutus: Runeberg, Lönnrot
4. Johan Ludvig Runeberg - kansallisrunoilija (s. 220)
- 1830-luku - ei kirjallisia markkinoita
- esikuvat: Bellman, Choraeus, Bellman; Porthan
- myös Cervantes, Schiller, Goethe, Scott, Uhland, Kosegarten; Herder
- antiikin perintö - Homeros, Raamattu; metsästys- ja pyyntiaiheet, luomto
- Saarijärvellä kotiopettajana -- "Kesäyö" (Bellmania)
- Turku: Snellman, Cygnaeus, Nervander kavereita; runo: Franzenin kunniaksi
- idylliepigrammit -- luonto (serbirunous)
- nuoruus: rakkaus & olemassaolon taistelu; homeerinen epiikka, Vossin & Gessnerin heksametri-idylli ym
- paras runo: "Saarijärven Paavo" jolla löi itsensä läpi
-- esittää suomalaisen talonpojan elämää
-- uupumattomuus, rohkeus, hurskaus; detaljit realistisia -- ihannoi suomen kansaa
- myös eroottisia runoja "Mustasukkaisuuden yöt" (Stagneliukselta)
-- pettymys, kiihko, turhautuneisuus
- toinen kokoelma "Dikter 2" -- sankaruus, luonnonvoimien ihailu
-- "Lähteellä" -- mukaan "Hannaan"; "Hauta Perhossa" -- banaali, isänmaan puolustus
- "Hirvenhiihtäjät" (1832)
-- vietit - yhteiskunta -suhteen tarkastelu; kansan elämää, kaupunki vs maaseutu
-- ei alistumista esivallalle -- sopusointu korkeimman järjestyksen kanssa
-- metsästäjien yhteishenki, laiton metsästys
-- seksi avioliitossa, köyhistä huolehtiminen
- vetosi akateemiseen eliittiin (vaikka siis osittain eliittiä vastaan)
- Runeberg kultti & "Saarijärven Paavo"
- erosi yliopistosta & Porvooseen -- byrokratiaa vastaan?
-- silti otti vastaan stipendin valtiolta
-- myöhemmin "Vänrikki Stoolin tarinat"; "Maamme" -runo
- "Hanna" -- eeppinen runoelma
-- pappilamiljöö -- tavallista romantiikan aikana
-- idylli, erotiikka; nopea rakastuminen, kihlaus, mystiikka, kohtalonomainen voima
- "Jouluilta"
-- luonnonjärjestys; ikä, sukupuoli, yhteiskunnallinen asema
-- sota-aika, nuoren naisen Augustinen rohkeus
-- sotainvalidi Pistoolin pojan kuolema
- "Nadescha"
-- venäläisvaikutteet -- isänmaallisuus?
-- satumaailma
-- halu tulla tunnetuksi Pietarissa
- "Kung Fjalar"
-- analogia Prometheus joka anasti tulen jumalilta ja antoi ihmisille
-- haluaa vapauttaa itsensä ja kansan väkivaltaisuudesta
-- heikkojen suojelu vw jumalten tahto
-- lopulta Fjalar tekee itsemurhan
-- Snellmanin & Runebergin erilaiset tulkinnat runoelmasta
--- Snellman: uhrautuminen valtion hyväksi
--- Runeberg: luonnon seuraaminen jumalien sijaa, muutti myöhemmin kantaansa
- kansanrunouden vaikutukset -- patrioottisia runoja v 1845 (muilta)
- "Pikku kohtala" -- koko elämäänkaareen kuvaus
- "Vänrikki Stoolin tarinat" (1848-1877)
-- isänmaallinen julistus, uskonnolliset piirteet
-- velvollisuus: työ & hengen uhraaminen
-- koettiin realistiseksi (kuten Tuntematon)
-- hahmojen vaistomainen toiminta, kantilaiset moraalilait
-- kohtalo, tehtävät, sisäinen velvollisuus
-- kansallishenki -- uskonnollisessa muodossa
--- vs korkein johto: tappiomieliala, pelkuruus, petturuus Ruotsin armeijassa
--- nuoremmat upseerit, päällystö, sotilaat; kansan vastarinta
-- joukot olivat oikeassa & poliittinen johto väärässä
- "Vänrikki Stoolin tarinat"
-- vaikutus: sotilaallisen kunnian pelastus
-- häviöstä voitto -- ikuiset arvot
-- julkaisi vähitellen kriittisiä runoja, sensuuri
- maan älymystön sytyttäminen fennomaniaan -- helpommin kuin "Kalevala"
- ilmapiirin haistelu, yksilö uhraa henkensä...
- kansa, luonto, jumala...
-- kieliriita vähensi Runebergin vaikutusta
-- toisaalta kääntäminen suomeksi
5. J. V. Snellman - kansallisfilosofi (s. 240)
- kansalliskirjallisuuden luominen tavoitteeksi
- v. 1835 dosentti HY:ssa, pari vuotta Tukholmassa, Saksassa opiskeli
- yläalkeiskoulun rehtoriksi Kuopioon -- 1856 asti jolloin professoriksi
-- kaunokirjallisia teoksia -- 1. romaani "Det går an" (1840) -teoksen jatko-osa Almqvistin teokseen
-- filosofiset tutkielmat mm. "Läran on staten" (1842)
-- 2. romaani "Fyra giftesmål" (1842)
- hegeliläinen käsitys romaanista -- porvarillisen yhteiskunnan epopea (eepos kerrottuna nykyajassa)
-- nykyajan & sen arjen idealisointi; voimakkaat järkevät tunteet -- paatos
-- puolusti perhettä, johon liitti rakkauden
-- avioliitto & perhekysymykset kohteina
-- isänmaallinen paatos
- lehtimiehenä & kriitikkona Kuopiossa tosiasiallisesti
-- syventyminen ranskalaiseen & englantilaiseen filosofiaan ja kirjallisuuteen
-- Dickens, Geijer, Almqvist, Sue Sand etc
-- muuten teemat laidasta laitaan; sääty-yhteiskunnan mureneminen
- "Maamiehen ystävä" (-1849); "Saima" (1844-1846); "Litteraturbladet"
-- seurasi tarkkaan suomenkielisen kirjallisuuden ilmestymistä & ruotsalaista
-- otti kantaa uusiin kirjailijoihin: Scott, Hugo, Sand, Dumas, Sue, Balzac
-- pohti myös sosialismia, kommunismia
-- kommentoi aikansa historioitsijoita mm. von Ranke
-- käänsi populaaritieteellisiä julkaisuja -- Humboldt, Dickens, Livingstone
- kansallishenki -- pohjana kansalliskirjallisuus
-- SKS:n synty; "Saima", "Litteraturblad"-- fennomanian alku
-- Snellman piti Runebergin "Hirvenhiihtäjistä" -- (kansan esittäminen?)
-- Pippingin luettelo suomenkielisistä kirjoista; Polénin kirjallisuushistoria
-- Topeliuksen "Välskärin kertomukset" populaarihistoriaa
- kirjallisuuden institutionalisoituminen, kielijako; "Valvoja"-ryhmä & ruotsinkieliset
6. Zacharias Topelius - kansallishistorioitsija (s. 253)
- isänsä keräsi kansanrunoutta & ilahtui "Kalevalasta" (1835), uskonnollisuus
- "Helsingfors Tidningen" -lehden toimittaja v. 1841 -- 1860 asti
-- pakinointi, uutiset, kirja-arvostelut; reportaasit
-- sanoutui irti hegeliläisyydestä -- sen sijaan jumalan armo
- v. 1846 kirjoitti marseljeesin säveleen laulun & samaan aikaan Runeberg aloitti stoolin tarinoitaan & "Maamme laulun" tekemistä so nationalismi
-- historiallisia romaaneja jatko-osina; vihdoin "Välskärin kertomukset" (1850-)
- kutsuttiin Suomen historian ylim. professoriksi v. 1854
- sukukronikoita; aateliset, talonpoikaissuvut
-- eliitin vallan arvostelu vs kuningas & kansa
-- kohtalon usko, yliluonnollinen
- kristinusko vs modernismi
-- oli perustamassa kansallisteatteria mutta luopui siitä eettisen arveluttavuuden vuoksi
-- puolusti: rauhanasiaa, naisasialiikettä, lapsia
-- tosin piti v. 1867 nälänhätää jumalan koettelemuksena tms.
-- vastusti mm. Strindbegia joka samalla kustantajalla
- sadunkertoja
-- porvarillinen perhekultti kukoisti 1800-luvun lopulla
-- kirjat tekivät kauppansa
- "Maamme kirja" (1875) -- vuosikymmenet luettiin kansakoulussa
-- historiaa & maantiedettä
-- juurrutti näkemystä että suomalaiset valittu kansa (kuten Juudaan maassa juutalaiset)
-- maakunnallisten tyyppien luonti -- Väinö Linnan "Tuntematon"
-- kansallisen yhtenäisyyden korostus vs että suomalaisia, ruotsalaisia, saamelaisia...
V Nykyaja kynnyksellä
1. Kirjallisen instituution luominen ja vakiinnuttaminen (s. 270)
- kirjallista kulttuuri ei ollut 1800-luvun alkupuolella olemassa
-- vähitellen muotoutui; nationalismin työkaluna vs esteettiset arvot
- perusta: kansanoperus (luku- ja kirjoitustaito) sekä kirjasto (kirjojen lainaus, saanti)
-- kirjallisuuden markkinat kun infrastruktuuri kunnossa (rautatie, tiestö)
-- kustannustoiminta: SKS (Lauantaiseura), kaupalliset kustantajat mm. WSOY, W+G, Gummerus, Otava
-- tekijäpalkkiot
-- talouden vapautuminen
- modernin kirjailijayksilön synty
-- yleinen mielipide -- Runebergin "Saarijärven Paavo" edellikävijä?
-- oli kuitenkin virkakirjailija vielä vs Topelius
- markkinoille: Pietari Päivärinta - 1. suomen kielen käyttäjä, sitten Aleksis Kivi
-- Juhani Ahon "Rautatie" 1. suurien painosten teos
-- valtionpalkinnot ym. "Nummisuutarit", "Yksin"
2. Keskustelu romaanista 1800-luvun puolivälissä (s. 278)
- Aristoteles: eepos & tragedia ylimmät lajit
- porvaristo nosti muiden yläpuolelle romaanin
- vs Runebergin idyllieepokset, Lönnrotin "Kalevala"
- jo 1810-20 -luvulla: Tengströn, Linsén & Arwidsson korostivat julkisuutta
-- puuttui: kustannustoiminta, lehdistö
-- Snellmanin kansalliskirjallisuus, ohjelma -- romaani
-- ulkomaiset käännökset: Balzac, Sue, Dumas, Sand, Mellin
- oltiin tietoisia romaanin & novellin kehityksestä muualla Euroopassa
-- idealismi, tendenssiromaani
-- vs nuorhegeliläiset: liioittelu mielikuvituksen käytössä
-- vs uskonnolliset konservatiivit
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti