I
Korventaustan pirtissä asuva (pappilan torpparina) Matti tuo rovastille säkkejä arenti- eli maanvuokrajyviä sydäntalvella, ja kuulee pappilan pehtoorilta ensimmäisen kerran rautatiestä. Pehtori aikoo tatsuuna- eli asemamieheksi. Pehtoori kertoo, että rautatien hevoset syövät halkoja juostessaan, mikä ihmetyttää Mattia.
Rovasti kertoo tarkemmin, että vaunut kulkevat höyryn voimalla. Vähän niin kuin höyrylaiva "Suomela", jonka Matti oli kesällä nähnyt.
II
Matkalla kotiin miettii kuulemaansa. Tapaa hevosten juottopaikalla Huttulan talon vesimiehen Villen. Tämä kertoo olleensa jopa rautatietä rakentamassa. Kun Ville kysyy Matilta, onko hän käynyt rautatietä katsomassa, Matti vastaa: "Mitähän lie tehnyt?" ja "Miltä lie näyttänyt?", se rautatie. Saa Villelta kuulla, että laukalla saattaa hevosen kanssa pysyä perässä, ei muuten. Jatkaessaan matkaa Matti yritti mielessään kuvitella miltä juna näytti, kaksi isoa ja kaksi pientä pyörää... Kuin höyrylaiva pyörien päällä...
III
Vasta seuraavana aamu tohti Matti vaivihkaa Liisalle kertoa kuulemastaan. "Nythän on Lapinlahden kirjolla rautatie .. oletko kuullut?" Eihän Liisa tietysti ollut kuullut eikä uskonut. Kertoi mitä tiesi Toki Matti liioittelee. Että muka Amerikkaan asti.. Ja raudasta tie, pyh. Mutta että rovasti ja ruustinnakin puhuvat. - Liisaa harmittaa, että Matti oli matkallaan unohtanut jättää ruustinnan kehruutyöt, joita hän oli varta vasten lähtenyt viemään. Sanoo lähtevänsä viemään niitä seuraavana aamuna. Matti jää kotimieheksi.
IV
Seuraavana aamuna Liisa ottaa hevosen ja lähtee hänkin pappilaan. Matti syöttää, juottaa ja lypsää lehmät. Odottelee Liisaa illalla, mutta Liisa ei tule. Aamulla käy kokemassa ansalankansa, saamatta jänön jänöä ja tullessaan takaisin, Liisa on pihassa. Matti on huonotuulinen, koska on huomannut Liisan käyneet hänen ansalangoillaan. Rautatiestäkin olivat ruustinnan kanssa puhuneet. Liisa sanoo, että täytyy keväällä käydä katsomassa. "Mitä rautatietä?" sanoo Matti. No, Herra Jumala, sitä rautatietä, joka siellä on! Olematonta? Siinä uskossako sinä sitten vielää elää hökötät. Matti ei usko ennen kuin näkee.
V
Alkukesästä Matti ehdottaa lähtöä Lapinlahdelle sitä parempilahjaista pappia kuulemaan. Matkaa sinne on pari peninkulmaa omalta kirkolta. Jonkun ottaisivat kotimieheksi. Ja niin he lähtevät juhannuksen aikoihin kävellen kontit täynnä evästä. Liisa kertoo mitä kuullut talvella ruustinnalta rautahevosta. Sanoo sillä olevan seitsemän hevosen voimat ym. Pysähtyvät omalla kirkolla, ja tapaavat papin perheen. Ruustinna kehottaa käymään rautatietä katsomassa. Eikä maksakaan paljon, vaikka kulkisi vähän matkaa. Eivät kehtaa sanoa, että ovat menossa rautatietä katsomaan tai toisen seurakunnan kirkkoon. Liisa keksi hätävalheena, että sukuloimaan ovat Lapinlahdelle menossa...
VI
Lähelä asemaa törmäävät Huttulan Villeen, joka opastaa. Kävelevät laiturille ja ihmettelevät kiskoja. Kertoo millainen masina on. Lennätintäkin päivittelevät, mitä pitkin tieto junan kulusta kulkee. Menivät sisään asemalle. Ville ehdottaa lystinajua seuraavalla asemalle, lupaa ostaa liput inspehtorilta, ja ostaakin. Puoli tuntia on vielä aikaa lähtöön...
VII
Ihmisjoukon mukana joutuivat junavaunuun. Äkkiä juna lähti liikkeelle, molempia pelotti. Olivat hiljaa paikoillaan eivätkä uskaltaneet aluksi katsoa ympärilleen. Pitivät kiinni penkeistä. Konduktööri kysyi biljettiä, antoivat. Pelko hieman hellitti. Tuntematon mies tulee jututtamaan ja tarjoaa Matille viinaa, eikä tämä uskalla kieltäytyä. Tulee nopeasti humalaan. Ajavat vahingossa aseman ohi, ja joutuvat maksamaan uudet biljetit tuplahintaan. Seuraavalla asemalla jäävät junasta. Mattia nukuttaa ja Liisa panee halon pään alle, Liisa pillahtaa itkuun ja häntä kaduttaa koko lähteminen kotoa.
VIII
Iltapäivällä Matti tokenee ja lähtevät kävelemään rataa pitkin takaisin. Ukkoskuuro yllättää ja kastelee mutta ei hidasta kävelyä. Vannovat etteivät enää ikinä lähde tällaiselle reissulle. Ovat läpimärkiä vielä kotiin saapuessaankin rämmittyään metsiä ja soita. Ovat niin harmissaan, etteivät sano kotimiehelle halaistua sanaa koko rautatiestä. Seuraavana päivänä aurinko alkoi taas hymyillä Matille ja Liisalle. Alkoivat heinätöihin.
* * * *
Kommentoi:
- saattaa olla ensimmäinen kirja, jota keskikoulussa luettiin...
- kirkon suhtautuminen huumeisiin, tässä tapauksessa alkoholiin? mietityttää (I)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti