Järnefelt: Isänmaa

Yhdeksän numeroitua (I - IX) kappaletta, 225 sivua.

     *     *     *     *     *

I

Vuorelan tilan kuvaus, naapurissa Niemelä. Vuorela oli pitäjän mahtitiloja, naapuriin nousi saha, mikä sai aikaan kilpailua mm. työväestä tilojen välille. Vuorela pitäytyi perinteisessä maanviljelyssä, vaikka sekin myi metsiään.

Vuorelan poika Heikki rovastin kehotuksesta pantiin ensimmäiseen suomalaiseen alkeisopistoon, josta saattoi valmistua ylioppilaaksi. Muita lapsia Vuorelaan ei syntynyt, mutta toisena lapsena oli kasvattityttö Liisa.

II

Koulussa Heikki tutustui maallisiin Hegelin ja Snellmanin oppeihin, sillä kansallisuusliike yliopistossa ylioppilaiden keskuudessa oli tuolloin ylimmillään. Ylioppilaaksi valmistuttuaan Heikki palasi Vuorelaan, mutta sai isältään luvan olla vielä vuoden yliopistossa, missä hän pääsi mukaan opiskelijatoimintaan. Ystävänsä Antti oli KPT:n johtomiehiä.

Ennen sovittua paluuta Vuorelaan yliopistossa oli juhla, johon Heikki kutsui myös isänsä. Snellman oli puhujana. Isä ei ollut juhlista kovin innostunut kuten eivät opiskelijatoverit Olli ja Emilkään, sillä he pitivät sitä melkein ihmispalvontana.

III

Vaikka Heikki olisi halunnut jäädä Helsinkiin, hän kuitenkin lähti pariksi vuodeksi takaisin Vuorelaan ja oppi tekemään maatöitä yhdessä palkoollisten kanssa. Isä hankki tilalle koneita, ojittanut peltoja ja uudisti viljelymenetelmiä. Hän oli ajan hermolla maanviljelyssä.

Fennomania unohtui Vuorelassa olemisen aikana, mutta palautui mieleen heidän käydessää Niemelässä. Niemelä oli innokas kansallisuusmies, mutta Heikin silmissä nousukas.

IV

Ylioppilastoveritkaan eivät olleet Heikki unohtaneet, sillä Bruuno (fennom.), Lulle (nuors.) ja Artturi (taiteilija) sekä siskonsa Fanny, tulivat häntä maalle tapaamaan lomamatkallaan.

Heikki ihastui Fannyyn, ja hän keskustelujen aikana tajusi haluavansa takaisin Helsinkiin ja opiskelemaan. Pyysi Liisaa kertomaan isälle suunnitelmistaan, kun ei itse pystynyt. Liisa tekikin niin ja isä jutteli jälleen rovastin kanssa, mitä hän asian kanssa oikein tekee. Isä myöntyi Heikin lähtöön, sillä saattaisihan hän palata takaisin esim. pitäjän pappina.

V

Ja niin Heikki lähti haikein mielin. Jo junassa hän huomasi, että parissa vuodessa olivat mielialat ylioppilaiden keskuudessa muuttuneet. Ensin hän törmäsi Eemiliin, joka oli ehtinyt mennä naimisiin ja oli porvarillisissa töissä ja tyytyväinen elämäänsä, mikä pani Heikin miettimään asioita.

Sitten hän kohtasi Antin, joka hänkin oli jo kihloissa. Antissa oli lisäksi dekadentteja piirteitä, joita tuskin olisi voinut kuvitella vielä pari vuotta aiemmin. Hän katseli arvioivin silmin naisia ja joi junassa punssia. Snellmanin opit hän oli unohtanut, mutta muutoin hän oli sama elämäniloinen Antti. Uusia aatteita hän sanoi syntyneen Heikin poissaollessa tukku lisää.

VI

Ensimmäiset eduskuntavaalit olivat ne, jotka ihmisiä puhuttivat Helsingissä. Olli jonka kanssa Heikki muutti asumaan ei perustanut sen kummemmin uusista kuin vanhoistakaan aatteista. Hän oli tiedemiestyyppi, joka saa Heikin oivaltamaan, että  Antin KPT eivät ole hänen juttunsa, sillä toimintaan sisältyi aimo annos teeskentelyä ja ylisanoja. - Aatteen tilalle Heikin mieleen jäi tyhjiö, jonka täytti Fanny. Hän teki kaikkensa päästäkseen Fanny lähemmäksi, ja onnistuikin siinä.

Heikki oli usean vuoden Fannyn ja Artturin säätyläisperheen nuorempien lasten kotiopettajana, mutta Fannyyn hänen suhteensa ei kehittynyt. Lopulta Heikki suoraan kysyykin Fannyltä .. mutta Fanny antaa Heikille rukkaset, ja Heikki palaa takaisin Helsinkiin.

VII

Helsinkiin tultuaan hän lyöttäytyy taas yksiin Ollin kanssa, ja ehostaa Heikin ulkoisen olemuksen ja tekee hänestä modernin herrasmiehen.  Uutta lookia he käyvät testaamasas Kappelissa, eikä Fanny ole häntä tuntea...

VIII

Kahden vuoden opintojen jälkeen Heikki valmisteli väitöskirjaa, minkä saikin valmiiksi. Hänestä oli nyt vuorostaan tullut nuorempien opiskelijoiden idoli ja julkkis. Tällä kertaa Fanny tuli tapaamaan Heikkiä, eikä Heikki Fanny. Ja samalla tavalla kun Heikki oli lähtenyt tyhjin käsin Fannyn kotoa, Fanny lähti epävarmana Heikin luota. Heidän suhteensa kehittyminen jäi avoimeksi.

Keväällä väitöksen jälkeen Heikki kulki pitkin Esplanadia ja mietti tulevaisuuttaan. Hänen ajatusmaailmansa oli selvästi muuttunut, nyt hän jopa toivoi porvarillisesti rikastuvansa kuin ohikulkeva vuorineuvos, omilla ansioillaan.

Jonkin ajan päästä hän saa kotopuolesta Juho Kustaanpojalta kirjeen, joka kertoo hänen isänsä kuolleen. Isä oli asettanut Juhon uudeksi isännäksi ja taannut myös Heikin aseman omistajana. Heikki päättää lähteä katsomaan tilannetta Vuorelassa. Varsinkin hän miettii kasvattisisarensa Liisan kohtaloa. Hän ei heti tajunnut, että Juho ja Liisa olivat menneet naimisiin.

IX

Juho ja Liisa ottavat Heikin sydämellisesti vastaan. Pihassa häntä vastaan kävelee pikkupoika, joka hänkin osoitauttu Heikiksi, Heikin mukaan, mikä liikuttaa Heikkiä.

Muutaman päivän kotitalossaan oltuaan hän tajuaa, että Vuorela ole enää hänen kotinsa. Hän kirjoittaa tilanluovutuskirjan Juholle ja Liisalle ja luopuu oikeuksistaan tilaan. Hän ryhtyy kokopäiväiseksi säätyläiseksi, jonka tulevaisuus on Helsingissä mutta entistä kotiaankaan hän ei unohda ja sen ihmisiä.






     *     *     *     *     *