- pienoisromaani 141 s.; 21 vaihtelevanmittaista kappaletta
* * * * *
- maaseudun arjen kuvausta, vuoropuhelu, dialogi
- keskittyy sisäisten tilojen kuvaukseen vs naturalismi, realismi
- inhimilliset alkuvaistot, vietit; tunteet; naistyypit; rakkauselämä; myötätunto
* * * * *
I
Pappi Nyman saapuu Koppelmäen tuntumaan. Tapaa piika Annastiina, joka asiointimatkalla Koivistolaan. On viimeisillään raskaana. Ei kihloissa renki Jussin kanssa, menossa kuitenkin pian naimisiin. Myös talon tytär Loviisa menossa naimisiin talollisen Kuustelan Pekan kanssa.
II
Nymanin monologia, pohtii elämäänsä. Miettii mitä pahaa tehnyt, kun ei ole saanut samanlaista elämää kuin muut. Näkee Koppelmäen pihassa ensin tytär Loviisan, jota kuvaillaan tarkkaan ulkoisesti. Nyman pohtii itsekseen tämän kohtaloa.
III
Loviisa kertoo isänsä jo Nymani kaivanneen, on kolotuksia ym. Loviisa itse haluaa, että Nyman kirjoittaa hänelle pari kirjettä. Väki on heinänteossa. Loviisa keittää kahvit, alkaa tehdä lois-Lienan kanssa ruokaa väelle. Kertoo Lienen ja toisen loisen Filemoni Wehviläisen tarinoita. Lienen mies Turunen kuollut, nyt kolmen lapsen kanssa Koppelmaen tuvan nurkassa asuu.
IV
Sekä Loviisan että Lienan pannut porisevat. Liena odottaa sisar Kaisaa käymään, joka tuleekin. On loisena naapuritalossa. Tuo viestin emännälle toisen emännän varpajaisista. Kertoo siskolle kuulumisia.
V
Nyman menee pihalle, lepäilee. Lienan lapset Karoliina, Kalle ja Iida tulevat jututtamaan.
- Onko kaupungissa paljon sokeria, Kalle. "On."
- Onko kaupungissa aina päivä. "Ei."
- Vaan Kallepa sanoi, että kaupungissa asuu enkeleitä. "Enkelit asuvat taivaassa."
- Ovatko kaikki ihmiset jumalan lapsia, kysyi taas Kalle. "Ovat"
- Vaan tuon sinisen takana on taivas. "On, Ja sen kannessa on talvella reikiä. Ja ne ovat tähtiä tahi jumalan silmiä."
- Mitä ne ovat. "Toisia maailmoita."
- Ja onko siellä ihmisiä. "On ehkä jonkinlaisia."
Kertoo tarinan pienestä pojasta, joka tahtoi nähdä jumalan. "Se joka tahtoo nähdä jumalan, mutta ei ole luotu sitä näkemään, saa kärsiä rangaituksen. Vaan rangaistuksessa on siunaus." (s. 45)
--> pitää epäillä ja kuvitella, vaikka ei saakaan varmaa tietoa
VI
Heinämiehiä alkaa tulla. Ensin 2. piika Eveliina auttamaan. Alkaa alustaa taikinaa juotuaan kahvia. Renki Jussikin tulee. E. flirttailee, vaikka J. on Annastiina sulhanen. Renki Jahvetti puolestaan kiinnostunut Eveliinasta. Loviisa puhuttelee E:aa kahden kesken, joka tuohtuu, mutta ymmärtää, että ei ole mieltä pitää Jussia ajatuksissaan. Jussi on komea, ja Loviisa itsekin oli ollut häneen ihastunut, vaikka talon tytär olikin. - Veli Taneli oli tulossa täyteen ikään, joten yli 30 v Loviisan täytyi vihdoin etsiä itselleen oma huusholli. Heidän äitinsä oli kuollut, joten L. emännoi Koppelmäkeä ennen kuin Taneli ottaisi vaimon.
VII
Loviisa ja Nyman kirjoittavat talon vintillä kirjeet sulhaselle ja lapsuuden ystävälle, jolle hän kertoo olevansa menossa naimisiin. Myös sulhasen, Kuuselan Pekan sisar Karoliina on menossa vihille tukkiasiamies Kokkarisen kanssa. Kun kirjeet on kirjoitettu he palaavat alakertaan.
VIII
Heinäväki oli tullut pihamaalle. Nuori isäntä Taneli, päiväläiset Miina Mälli ja miehensä Mooses, hieroja Liisa Laatikko sekä Ohkolan Otteljaana. Talon elätti Hullu-Kalle oli myös mukana. Kalle alkaa ensinnä puhuttaa Nymania. Esittelee taskussa olevia aarteitaan konvehtipaperia ym. Liisa Laatikko alkaa jutella Ohkolan mökin väen asioista. Poika Aapeli on kaupungissa ravintolassa töissä. Tyttäret Riikka ja Justiina Pietarissa. Otteljaana ja tytär Riikka saaneet samaan aikaan tyttölapsen. Isä Roikka-Pietari on tunnettu laiskuudestaan, makailee lähinnä vain kotona. Pietarilla suhde naapurin (Konttilan) Jutan(-Kaisa) kanssa ja myivät yhdessä tämän polttamia viinoja.
IX
Lopulta kaikki ovat tuvassa aterioimassa suuren pöydän ääressä, miehet toisessa ja naiset toisessa päässä. Mooses aloittaa 1. keskustelun. "Parasta kaikista on tämä syönti." "Eikö liene tuota hyvää muutakin", vastaa Taneli jne. mikä päätyy Jussin ja Evelinnan sanailuun. Puhuvat niitä näitä syömisestä ja muusta. Lopulta renki Jussi totesi tarinoinen mentyä ihan mahdottomiksi. "Juttuja ne ovat." "Juttuja", Nyman vahvisti. Liene lyö vielä pökköä pesään ja kertoo enneunista. Keskustelu lainehtii vielä asiasta toiseen. Mm. Mällin Miina kertoo miten Mooseksen kanssa naimisiin menivät.
X
Väki vetäytyy pöydästä levolle.
XI
Pappi Nyman päätti tässä välissä piipahtaa Ohkolan mökissä Pietaria tapaamassa. Miehet alkavat juopotella. Juttelevat maailman asioita, ja Nyman lähtee. Sopivat että tulee vielä ennen lähtöään, käyvät Jutan luona naisissa.
XII
Tyytyväisenä, nousuhumalassa Nyman palaa Koppelmäkeen. "Hänen katseensa oli avonainen ja kirkas kuin lapsen, ja hänen sielunsa nuori."
XIII
Annastiina naiset pihassa ihmettelevät. Missä on. Miehet ovat palanneet heinäntekoon pientareelle. Sitten saapui Annastiina yllättäen, saunasta lapsi sylissään. "Taisipa Annastiina löytää löydettävänsä." Evelinna toteaa. Lähtivät isä-Jussia hakemaan. Menevät tupaan, ja tekevät pedin. Jussi ja A. suunnittelevat lähiaikoja lapsen kanssa.
XIV
Ukko koppelmäkekäinen oli hänkin ikkunasta nähnyt mitä oli tapahtunut, ja tuli tupaan katsomaan Annastiinan lasta. Lykkää kympin kouraan. Loviisa keittää kahvit. Väki lopettaa siltä päivältä heinätyöt ukon kehotuksesta.
XV
Isäntä ja pappi vetäytyvät isännän kamariin. Alkavat naukkailla viina pikareista. Panevat Lienan hakemaan metsästä rohtoja, joista Nyman aikoo keittää isännälle rohtoja mm. muurahaisia ja kanervia iltaa varten. Juttelevat maailman asioista, vanhat tuttavukset. Mm. naisista. Annastiina on isännän mieleen. Ylenpalttista elämänhalua kuitenkin sairaaksi vietiksi sanovat. Niin kuin liiallinen synnintuntokin. Pappi on sitä mieltä, että synnintuntoa tärkeämpää on, millaiseksi ihminen tullut, miten itse toimii itsensä tuomarina. Isäntä ihmettelee, miten ihmisluonto on pinnallinen - iloinen pelkästä elämisestään, että itse jäi henkiin, kun toinen otti ja kuoli.
XVI
Sauna lämpeni rannalla iltaa varten. Ensin tehtiin isännälle tynnörikylpy hauteineen. Sen tekivät pappi ja Liena yhdessä. Isännän jälkeen samassa kylvyssä kävi pappi Nyman itse.
XVII
Liena meni sisään emäntä Loviisa avuksi, tekivät viikottaiset rieskat. Myös Miina Mälli miehinen oli lähtenyt jo kotiinsa. Hullu-Kalle oli sisällä. Filemoni suutaroi. Jussi oli alkanut kätkyttä veistellä pienokaiselleen. Liisa istuksi. Nyman rötkötti penkillä. - Pastori alkoi puolihuolimattomasti pitää omanlaistaan saarnaansa, jota jotkut alkoivat kuunnella. Jussi ei saarnoista perustanut. Lopulta pappi kyllästyi saarnaamaan, ja alkoi lallattaa isänmaallista laulua, mikä närkästytti naisia Lienaa ja Liisaa. Jussia nauratti.
XVIII
Eveliina tulee sisään, ja ilmoitaa saunan olevan valmis. Miehet menevät ensin saunaan. Taneli, Jussi, Jahvetti, Filemoni ja Hullu-Kalle.
XIX
Sitten oli vaimoväen vuoro mennä saunaan. Eveliina meni aitan kautta. Jahvetti meni aitan ovelle, yritti kömpelöllä tavalla liehitellä, Eveliina auttoi miestä mäessä. Antoi huivin ja mekkorahaa. Haluistaankin kertoi, mikä miellytti piikatyttöä. Eveliinaa vielä suretti, ettei saanut haluamaansa - Jussia.
XX
Tuvassa Jussi istui Annastiinan sängyn laidalla. Lienen lapset olivat omassa tuvan nurkassaan. Loviisa toi pötyä pöytään. Pappi nukkui, mutta heräsi Eveliinan nauruun. Kertoo unestaan, jossa sanoo nähneensä Filemon Wehviläisen ja Lienan enkeleinä. Eivät usko, mutta juttu on sinänsä hyvä. Nyman ei kommentoi epäilyjä. Jussia huvittaa. Pappi kääntää kylkeään ja jatkaa nukkumista.
XXI
Nyman heräsi aamulla ensimmäisenä. Tuvassa nukkui Liena lapsineen, Hullu-Kalle, Filemoni ja Jussi lattialla Annastiinan ja lapsen vieressä. Pappo lähti pihalle. Aurinko nousi. Eveliina tuli ulos Jahvetin aitasta. "Hän katseli avuttomana ja ihmeissään nousevaa aurinkoa. Sen kirkkaus häikäisi häntä. Karkea paita valahti toiselta olkapäältä, kun hän kumartui, painoi äänsä alas ja itku kuin pieni, eksynyt lapsi, joka ei tiedä, missä koti on."
* * * * *
s. 26
- realisteilla yhtenä teemana naimakaupat -> Jotuni myöhemmin 1900 l. alussa
s. 90
- v. 1917 Leino perusti Kirjailijaliiton vastapainoksi Kirjallinen työ - ryhmän; mm. L. Onerva, Joel Lehtonen, Maria Jotuni
s. 151
- modernin alkuvaiheessa juhlat yksi aihe, jonka kautta identiteetin ongelma esiin
-- L. Onerva "Mirdja" 1908; Jotunin "Rakkautta" -kokoelman 'Eriika' 1907
s. 159
- Jotunin "Rakkautta" 1907 ja Onervan "Mirdja" 1908 saivat penseän vastaanoton naisliikkeen (mm. Unionin Annie Furuhjelm, naisen paikka kotona) suunnalta
-- irstaus; seksuaalisesti aktiivinen nainen oli dekadentti
-- suomenruots. Euterpe ryhmä poikkeus, mutta miesnäkök.
s. 161-3
- "Suhteita" 1905 & "Rakkautta" 1907 -- naisten unelmien ja todellisuuden ristiriita
-- ristiriitaiset ratkaisut naisen elämässä; naistyyppejä paljon, naistenväliset erot
-- avioliitossa ei tunteita huomioon, kauppa
---> 'uusi nainen' keskiluokan luomus; sisäänrakennettu talonpoikaisuus, kansa
-- "Arkielämää" 1909 realistinen kuvaus maaseudun naisten elämästä
--> elämä arjen aherrusta, toistuvat ongelmat (avioliitto, lapsen saanti, työ)
- em. valintoihin lohtua äitiys (yllättäen)
-- eheä persoonallisuus, vaistot
-- "elämä minussa, tulevien sukujen elämä, joka kauttani elämäänsä kaipaa. Ja hän ymmärtää ettei minulla ole oikeutta tukahduttaa sen ääntä"
s. 175-6
- IRONIAN käyttö
- Linnankoski "Taistelu Heikkilän talosta" 1905 & "Pakolaiset" 1908
--> paluu maaseudulle vs rappio (oliko ironiaa??)
-- "Tulitikkuja lainaamassa" 1910
--> päällisin puolin hupaisa, mutta maailma jota säätelevät vain aineelliset arvot
- Kiannon "Punainen viiva" 1908
--> sen huumori kuten ed
- myös JOTUNIN & Lehtosen 1910-luvun teokset
-- yksilöllistymisen mahdollisuudet vähäisiä
-- ironia kiistää arvon aatteilta & uskomuksislta vs kansallinen idealismi
--> vapaudeton & näköalaton elämä näytttäytyy traagiselta komedialta (Lassila, Lehtonen, Jotuni)
s. 182-3
- samaan aikaan ed kanssa: rahanvalta, darvinismi yhteiskunnassa
- 1. näytelmä "Vanha koti" 1910; "Miehen kylkiluu" 1914; satiiri "Kultainen vasikka" 1918
-- raha intiimeihin suhteisiin, ihmiset hyötytavoitteiden välineiksi; häikäilemättömät naiset
-- "Kultainen vasikka" -- nousukkaat (ero Leinon "Rahan orja" -teokseen, ei sokeutta)
-- "Miehen kylkiluu" -- nainen miesten maailmassa, oveluus
--> rahan voima, ei vain arvon mitta; vaikuttaa modernin epävarmuuteen
s. 211
- perinteisen kirjallisuuden kannattaja "Valvoja" 1900 l alussa
-- vs. Jotuni, Aho; psykologia
s. 328
- "Klaus, Louhikon herra" 1939; "Huojuva talo" 1936
-- sivistyneistöromaanit
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti